Historia    Hälytysosasto    Naisosasto    Nuoriso-osasto    Veteraaniosasto    Kalusto    Galleria    Linkit    Palaute

Historia

Oman palokunnan perustaminen tapahtui itsestään saarelaisten aloitteesta. Saarihan oli suhteellisen nopeasti rakennettu, eikä sen paloturvallisuuteen oltu kiinnitetty mitään erityishuomiota. Suurempia tulipaloja ei ollut sattunut ja pienet palot oli pystytty itse sammuttamaan. Koska rakennukset sijaitsevat hyvin lähellä toisiaan, oli suurpalon mahdollisuus olemassa.

Helmikuussa 1927 järjestettiin, ilmeisesti kylätoimikunnan toimesta, tiedustelu halukkuudesta osallistua mahdollisesti perustettavan palokunnan toimintaan. Tiedustelun tulos oli rohkaiseva, sillä 172 miestä ilmoitti myönteisen kantansa.

Varsinaisia hankkeen puuhamiehiä olivat kauppiaat Reingoldt ja Lindqvist, opettaja Heikkilä, Emil Huovila, Bryno Keveri, Ilmari ja Kauko Lehto, Uuno Hykkyrä, Moses Sipilä, Aarne Huovila, Antti Ääpälä ja Atte Koski. Myös laatikkotehtaan johto suhtautui hankkeeseen myötämielisesti, mikä sittemmin näkyikin taloudellisen tuen muodossa palokunnan toiminnassa.

Perustava kokous järjestettiin 27.11.1927 ja yhdistysrekisteriin ( rek.no 14059 ) uusi vapaapalokunta merkittiin 24.12.1927. Se oli joululahja Tiutisen asukkaille.

Ensimmäiseen johtokuntaan valittiin puheenjohtajaksi Emil Sakki, sihteeriksi Karl F. Lindqvist, rahastonhoitajaksi Hjalmal Tobiansson, Anton Keveri ja Nikolai Reingoldt. Emil Sakki toimi myös Tiutisen Vapaaehtoisen Palokunta r.y:n palopäällikkönä.

Ennen perustavaa kokousta oli kerätty alkupääomaa aktiivisen toiminnan aloittamiseksi. Tiutislaiset olivat kyllä tottuneet erilaisiin keräyksiin aina punaorpojen avustamisesta maito-osuuskunnan ja sähköosakeyhtiön tarpeisiin. Keräyksen toteuttaminen tapahtui siten, että saari jaettiin keräysalueisiin ja siten kuljettiin nimilistan kanssa talosta taloon. Lisäksi samalla kerättiin arpajaisvoittoja. Keräyslistojen tuotto oli 14 722 markkaa. Varoja karutettiin myös järjestämällä Tiutisen työväentalolla tanssi.iltamat.

Erilaisia raha ja muita lahjoituksia antoivat Tapetti-, Väri- ja Matto Oy, Tukku- ja vähittäiskauppa, Kello-, ja Kulta-, ja Hopeatavaraliike ( M. Vuorio ), Ismail Arifullen, Helsingin Uusi Vaatetusliike, Maria Arola Oy, Liikeosakeyhtiö Seppo, D. Nasibullen, Kotkan Nahka & Valjas Kauppa. Artturi Lumio, Kotkan Kehys- ja Paperikauppa ja J. Hyyryläinen. Merkittävimmät lahjoittajat olivat kuitenkin Aktiebolag Gutzeits Lådfabrik, Palovakuutusyhtiö Turva, Halla Oy, Gutzeit Oy, Sahanomistajien Palovakuutusyhtiö ja Kymin kunta. Perustamiseen varojen hankinta tuotti kahden ensimmäisen vuoden aikana n. 70 000 markkaa.

Jatkossakin Tiutisen VPK:n tulot perustuivat laatikkotehtaan ja Halla Oy:n lahjoituksiin ja Kymin kunnalta saatuun vuosittaiseen, tosin aika pienehköön avustukseen. Joitakin lahjoituksia saatiin lisäksi vakuutusyhtiöiltä. Tiutisen VPK:n talous oli kutakuinkin samalla mallilla kuten muidenkin lähialueille perustettujen vapaapalokuntien, käteistä rahaa ei juuri ollut ja jatkuvasti oli turvauduttava myös lainarahaan. 

Vuonna 1953 perustettiin poikaosasto, jonka nimi vaihdettiin myöhemmin nuoriso-osastoksi, osaston vahvuus on ollut noin 10-30 poikaa tai tyttöä. Naisosasto perustettiin vuonna 1979, vahvuus on vaihdellut 10-20 naista.

Palokunta on osallistunut erilaisiin kilpailuihin kaikilla osastoilla saavuttaen useita palkintosijoja. Tiutisen suurpalossa, joka syttyi 3.8.1943 klo. 23.07 suurin osa saaren rakennuksista tuhoutui. Palokunnalta paloi kalustovaja, suurin osa kirjallisesta materiaalista, sekä kalustosta tuhoutui.

Sodan jälkeen moottoriruiskut kunnostettiin ja ne olivat käytössä aina 60-luvulle asti. Palokunta toimi sodan jälkeen Laatikkotehtaan vanhassa pajassa aina vuoteen 1958 asti, jolloin uusi paloasema valmistui. Uuteen asemaan tuli tilat kahdelle ajoneuvolle, kokoustilat, vahtimestarin asunto, vanhaan hiilikellariin rakennettiin myöhemmin sauna, suihkut ja takkahuone. Vuonna 1994 aseman takapihalle rakennettiin kalustovaja, jossa on tilat kahdelle ajoneuvolle ja öljyntorjuntakalustolle.

Vuonna 2001 valmistui paloaseman laajennusosa, jossa on tilat sammutus- ja säiliöautolle. Hälytykset suoritettiin ulkona olevasta napista, vuonna 1977 saatiin sammutusautoon radiopuhelin, jonka kautta saatiin hälytykset suoritettua. Nykyisin hälytykset tulevat jokaiselle hälytysosaston jäsenelle matkapuhelimeen joko puhe- tai tekstiviestinä.